Niin ja vähän on kiirettä ollut mullakin:

1. Pipa aloitti pentutokon huhtikuussa. Ryhmä on kilpailuuntähtääville eli ehkä me sitten oikeasti tähdätään kisaamaan jossain vaiheessa. Yritän kuitenkin olla ottamatta paineita vaikka sukulaiset ovatkin niin huippuja! Nyt ollaan harjoiteltu jo katsekontaktia, istumista, perusasentoa, luoksetuloa, maahanmenoa, ruutua ja seuraamista. Kaikki tuntuu periaatteessa lähteneen hyvin alkuun. Nyt vaan pitää malttaa ottaa perusasiat kunnolla. Se on tosin vähän vaikeaa kun tuntuu että pentu on niin innokas oppilas. Palkkana olen käyttänyt naksun kanssa namia ja lelulla leikkimistä. Pipa repii tosi hyvin!

2. Jälkeä ollaan päästy kerran kokeilemaan ohjatusti. Pipa keskittyi aika kivasti ja broileripyörykän palat tekivät kauppansa.  Omin päin ollaan tehty jokunen lyhyt noin 20 askeleen suora jälki. Pipa etenee välillä sivuttain mutta pysyy kyllä jäljellä hyvin. Pitäisiköhän sen edetä suoraan? Toivottavasti pian päästään taas Mian oppiin ettei omin päin opetella väärin. On se vaan vaikeeta kun on ihan uusi laji, josta ei ennestään tiedä mitään.

3. Tänään käytiin ekan kerran pentuagilityssä Maijun ryhmässä Tallilla. Ryhmään kuuluu kuusi pentua (3 kk- n. 1v.). Pipa teki putkia, jopa mutkaputkia innolla. Palkkana lelu ja repimistä. Kotiläksyksi saatiin harjoitella sitä että Pipa palkkautuu myös paikallaan olevalla lelulla, jolloin lelun voi jäättä vaikka esteen taakse palkaksi. Matalan puomin alastuloa (n. 50 cm matkalla) treenattiin niin että maassa oli alustalla nameja, joita sitten lisäilin alustalle. Tavoitteena mulla on että Pipa koskettaa alustaa kuonolla ja odottaa niin kauan että saa vapautuskäskyn. Nenäkosketuksen se osaa mutta odottaminen on vielä ihan utopiaa,joten toistaiseki alustalla on nameja.  Lopuksi tehtiin kolmen siivekeparin kujaa. Maiju houkutteli kolmansien siivekkeiden takana lelulla. Pipa eteni hyvin kun en lähtenyt rynnimään liian vauhdikkaasti vaan annoin sen mennä hiukan edellä. Hauskaa oli ja pennut viihtyivät hyvin keskenään.

Mitäs muuta Pipalle kuuluukaan nyt? Se on saanut jo toiset rokotukset ja painaa noin 7,5 kg. Se on siis vielä aika pieni mutta sopusuhtainen. Hampaita on alkanut jo putoilla mutta ei vielä kulmureita (paitsi se yksi joka operoitiin pois).  Pääsimme Pipan kanssa pari viikkoa sitten Cefeus-kelpien treffeille mukaan Canis Areenalle. Olipa kiva nähdä "sukulaisia". Harmi, että Outi ja Tomppa joutuivat viime hetkillä perumaan tulonsa. Onneksi Ansu oli mukana. Siitä oli ihan konkreettistakin hyötyä: Olin jo jonkin aikaa yrittänyt saada Pipan menemään maahan namin perässä, mutta ilman tulosta. Ansu sai Pipan maahan heti ekalla yrityksellä tukemalla kevyesti takaa ja viemällä namin rinnan alle. Kun pentu oivalsi mistä oli kyse, homma alkoi sujumaan tosi hyvin.  Naksu-harjoitukset ovat alkaneet sujua alun haparoinnin jälkeen jo vähän paremmin. Viimeksi ollaan opeteltu kosketusalustaa ja Pipa käykin jo parin metrin päässä koskemassa alustaa kuonollaan. Joten eiköhän se siitä. Kerran viikossa ollaan käyty Pirkanmaan kelpien terffeillä joita Salla on järkännyt. Siellä ollaan treenailtu vähän tokoa ja rauhoittumista. Aika hyvää häiriötreeniä kun kuusikin kelpietä treenaa siinä vieressä tokoa ja agilityä. Pipa on kulkenut muutenkin mukana eri treenipaikoilla. Se on aina tosi reipas ja iloinen vesseli. Omassa laumassa se on oppinut hyvin koirien kieltä ja osaa kai siksi lähestyä uusia koiria tosi nätisti. Leikki alkaa kyllä sitten alta aikayksikön kun on selvitetty onko uusi tuttavuus valmis leikkimään. Myös vieraiten ihmisten kanssa se leikkii repimisleikkejä aivan  täpöllä!